Hau!

Meidän perheen koirat ovat sikäli onnellisia, että perheen ihmisetkin viihtyvät metsässä. Vain hyvin harvoin on sellaisia päiviä, ettemme pääse kirmaamaan vapaana metsään. Ihmiset keräävät marjoja ja nyt syksyllä sieniä. Joskus mamma muistaa ottaa kamerankin mukaan:

Tässä me komeilemme kaikki: Oskari, Väinö ja minä, Hizneppan. Lempinimiä kertyy jatkuvasti lisää...

Kun ihmiset kykkivät sieniä poimien, jää minulle kivasti aikaa järsiä kaikkea suuhun osuvaa:

Ja joskus on kiva nuuskutella tuulen tuomia tuoksuja:

Näissä meidän vakkarilenkkimetsissä on hurjasti kauriita ja ilmeisesti myös paljon ilveksiä. Kauriita olemme nähneet usein, mutta ilvekset ovat pysyneet piilossa. Joskus mamma tosin epäilee, että me koirat olemme haistaneet ison kissan, kun kaikki me nenutamme samaan suuntaan ja olemme ihan hiljaa paikoillamme. On se koiran nenä vain verraton värkki!

Menkäähän kaikki metsään, se on pullollaan ilmaista ruokaa!