Niinhän siinä taas kävi, että kun loma alkoi, alkoi myös meidän poppoon hurja automatka. Minulla oli mahatautikin, joten automatka ei todellakaan ollut mitään herkkua. Mutta perillä ymmärsin, että taas kerran matkustamisen vaiva kannatti: Lapissa oli jo parikymmnetä senttiä lunta ja kiva pikkupakkanen. Mökkimme oli upealla paikalla järven rannassa ja tuntureiden välissä. Siellä sitten patikoimme koko porukalla päivittäin.

Tässä nousen Pirunkurua, joka oli matkan rankin osuus. Luntakin oli kertynyt kuruun vähän turhan paljon.

Paremmin jaksaa, kun välillä pötköttää!

Tämä on kuvattu mökin rannassa.

Välillä teki mieli juosta ihan täysiä...

Huonointa Lapinlomissa on ne hirveät automatkat. Paluumatka meni aika kivasti, mutta jouduin kuuntelemaan taas koko matkan Väinön tursutusta. Se tykkää jumittaa kuononsa ritilää vasten, niin ettei henkikään meinaa kulkea. Se näyttää tältä:

Muuten meillä on autossa ihan mukavaa ja hyvin tilaa. Tässä katselemme Oskarin kanssa haikeina takaikkunasta, kun ajelemme etelää kohti:

Seuraavaa lomaa odotellessa on kiva jekkuilla taas mökillä...