On tämä kesä kyllä parasta aikaa! Mamma ei säntää aamuisin töihin, vaan saan köllötellä hänen jaloissaan kaikessa rauhassa. Tylsää minulla ei kuitenkaan ole, vaan kaikenlaista pientä puuhaa riittää. Ulkona on kaikenlaisia pörriäisiä, joita on kiva katsella ja yrittää saada kiinni. Mamma vain aina hikeentyy, kun yritän napata suuhun sellaista oikein kovaa pörisevää raidallista otusta. Omituinen höpöttäjä...

Kaikista hauskinta on kuitenkin vedessä lotraaminen. En ole vielä alkanut uimaan yhtä pitkiä lenkkejä kuin ystäväni Oskari, joka on aivan hillitön vesipeto. Minusta tuntuu liian epäilyttävältä nostaa kaikki tassut kerralla pohjasta irti. Tassuttelen mieluummin niin, että tunnen missä pohja on. Joskus mamma yrittää houkutella minua oikeasti uimaan, mutta olen vielä pitänyt pääni.

Tässä minä lilluttelen aaltoja katsellen mökin rannassa.

Tässä taas iski vesihiisikohtaus!

Laitanpa vielä kuvan viime kesältä. Tässä kuvassa vesipeto Oskari hyppää heitetyn kepin perään.

Oskari ei siis ainakaan vielä osaa juosta vetten päällä, vaikka sitä kovasti treenaakin.

Aurinkoista Juhannuksen odotusta kaikille!